sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kiireinen viikko

Paluu arkeen ei sujunut kovinkaan pehmeästi. Töissä oli kaksi asukasta hyvin lähellä lähtöä. Kumpikin kuolivat toisena loman jälkeisenä työpäivänä. Tuollaiset hetket pitävät henkiläkunnan kiireisenä perushoidonkin vuoksi, mutta toinen asukas vaati paljon aikaa sairaanhoitajilta kivunlievityksen vuoksi.
Kumpaisenkin asukkaan omaiset olivat viimeiset päivät kuolevan luona. Toisen asukkaan luokse vietiin patjoja ja tuoleja, kun yöpyäkin taisi useampi omainen.
Kuolema on aina uusi tilanne, vaikka näissä tapauksissa toivottukin: olivat kovasti sairaita ja vanhoja. Kuoleman lopullisuuden tajuaa vasta, kun kaikki on ohi. Se ainoa isä tai äiti on poissa, ja sen sisäistäminen voi olla joillekin jopa pelottava kokemus. Halaus tulee aina noissa tilanteissa tarpeeseen, vaikka näille omaisille olin aika uusi tuttavuus. Läheisyyden tarve selkeästi kasvaa.

Ilma täällä on ollut edelleen lämmin. Viikolla näyttivät pappilan valkoiset kanat ja musta kukko ulkoilevan navetan takana. Harmillista, että kiekuminen ei kuulu työmaalle asti. Asukkaat varmasti siitä pitäisivät.
Pimeys tulee aikaisin illalla. Nyt kello on 15:35 ja ulkona on melkein pimeää. Aamulla klo 8 oli valoisaa. Kyllä se kaamos sieltä pikku hiljaa alkaa tulla.

Käsitöitä olen tehnyt kovalla vauhdilla. Suorastaan vimmalla. Tuntuu palkitsevalta, kun saa jotain näkyvää aikaiseksi. Ja kaunista. Virkkuustani on nyt tulossa kaulaliina, ruskan väreissä. Seuraavaankin työhön on langat valmiina, ja ensimmäiset silmukatkin luotuna. Nyt pitää vaan tuo kaulaliina saada valmiiksi ja viimeisteltyä.
Äsken kävin tunturikävelyllä. Onneksi otin ison muovilaatikon mukaan. Keräsin sammalta, jäkälää ja muuta luonnon materiaalia jouluasetelmia varten. Taidanpa tehdä variksenmarjakranssin oveen. Metsästä löytyi muutama puolukanvarpu, joissa oli kauniit marjat tallella. Niistä saa kauniin yksityiskohdan asetelmiin.

Eilen kävin päiväreissulla Tromssassa. Aina sieltä jotain mukaan tarttuu, vaikka ei tähdellisiä asioita ollutkaan. Uusi kauppakeskus avaa joka viikonloppu uusia putiikkeeja, ja voi taivahan vallat mikä väkimäärä siellä oli. Liikenneympyräkin oli aivan tukossa. Parkkipaikalla totesin, että minua ei täällä tarvita. Keskustassa olikin aika rauhallista.
Mukaan tarttui muutama joululahja. Joululehtiä on tullut ostettua ja niistä on saanut kivoja vinkkejä mm. pakettien tekoon.

Eilen saapui isäntäpariskunta lomalta. Tänään oli heillä paluu arkeen, kun tänään tuli ristiäisseurue pitämään ruoka- ja kahvitilaisuutta kirkon jälkeen. Täällä on muuten mukava tapa, ainakin ristiäisissä ja hautajaisissa, että vieraat tuovat kahvin kanssa kakkuja. Vähemmän vaivaa järjestäjille ja mukava maistella muiden tuotoksia.

Eilenillalla olin kollegan luona illallisella. Illalliseksi oli keitettyä poronlihaa sekä poronluita. Luista imettiin luuydin liemineen, oli aika makoista. Keitinliemi juotiin kultareunaisista kahvikupeista. Lautasella oli siis lihaa, keitettyjä perunoita sekä lanttua ja porkkanaa. Oli oikein hyvän makuista eikä huulia tarvinnut rasvata, sen verran paljon sitä tuli liemikupista :-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti