Nordreisa

Olen koko syksyn suunnitellut Nordreisassa käyntiä. Eikä vähiten siksi, että siellä on kuulemma aivan fantastiset kenkäkaupat.
Opiskelija, joka on ohjauksessani 10viikkoa, on kotoisin siitä läheltä, ja lähti oppaaksi sekä autonkuljettajaksi. Olikin aivan ihanaa vain istua matkustajan paikalla ja ihailla maisemia. Ensimmäistä kertaa Norjassa, koska olen aina muuten ollut kuljettaja.

Lyngseidetistä menimme lautalla Olderdaleniin. Matka kestää 40minuuttia. Puolivälissä matkaa lautta ohittaa niemen nokan, jonka jälkeen kaksi vuonoa yhdistyy. Voi taivas millainen merenkäynti oli vesien yhdistymiskohdassa! Lautta keinui kuin pieni purkki, mutta muut eivät huomanneet mitään. Enpä haluaisi olla talven tuiverruksissa lauttamatkalla...yök! En sairastu meritautiin, mutta ajatus että joutuisi kylmään ja kuohuvaan veteen...

Olderdalenista jatkoimme matkaa maata pitkin pohjoiseen. Tieltä näkyi Havnes'n saari, jonka poukamassa on kylä. Saarelle pääsee lautalla. Kylän talojen meren puoleiset seinät on maalattu valkoisiksi ja mantereen puolen seinät punaisiksi. Maalaustyyli juontaa kuulemma juurensa menneiltä ajoilta, jolloin haluttiin osoittaa vaurautta kalliilla valkoisella maalilla. Punainen maali oli halvempaa.

Tie nousi tunturin rinnettä ylös ja ylitti tunturin. Tien vieressä oli tämän tästä hiekoitussoraa. Talvella mutkaista sekä jyrkkää tietä on vaikea ajaa varsinkin rekoilla ja busseilla.
Norjassa, ja varsinkin Pohjois-Norjassa, on vilkas lentoliikenne. Nordreisassakin on pieni lentokenttä, jossa näytti olevan yllättävän paljon liikennettä. Lentokentän ympärillä on korkeat tunturit sekä meri. Luonto tuonee oman vivahteensa lentokoneen ohjaamiseen.

Nordreisassa on kaksi keskustaa. Arkkitehtuuri on täysin erilainen kuin Lyngenissä, jossa näkee tämän tästä ihan vanhoja ja heinäkattoisia taloja. Saksalaiset polttivat Nordreisan alueen täysin, joten kaikki rakennukset on rakennettu sodan jälkeen.

Ensiksi pysähdyimme "Kronebutikken" -kaupassa. Kauppa on siirretyssä, vuonna 1928 rakennetussa, hirsitalossa. Kaupassa on kaikenlaisia käsitöitä, saamelaiskäsitöistä kveeninkieliseen keittokirjaan. Hyllyllä oli myös useita tuotteita, jotka oli valmistettu luonnosta kerätyistä kasveista.
Kronebutikken'sta mukaani tarttui kaunis rannekoru, joka on valmistettu Kautokeinossa. Korussa on saamelaisvaikutteita, mutta myös norjalaisen kansallispukukoruston mallia. Lisäksi ostin luonnonyrteistä tehtyä pestoa.

Kummassakin kenkäkaupassa tuli käytyä. Toisessa oli alennuksessa kauniita kenkiä, kaikki 20€ hinnalla. Ja mikä ihme tapahtui, en ostanut mitään :-). Toinen kauppa tarjosi tuotteitaan lähinnä varttuneemmalle väelle. Päätin siis pitäytyä Tromssan kenkätarjonnassa. Ja Juupajoella mulla on aika monta laatikollista kenkiä, joten uusien tarvettakaan ei ihan heti taida olla.
Vaatekauppoja oli useita ja valikoima hyvä. Varsinkin yksi vaatekauppa jäi mieleen yksinkertaisen tyylikkäiden tuotteidensa vuoksi. Ja tietenkin se mielestäni kaunein tunika maksoi lähes 200€. En ostanut.

Kyllähän siinä jo nälkäkin tuli. Lounastimme "Bios" -ravintolassa. Valitsin turskankielien sijaan kanasalaatin, jota työmaalla ovat kehuneet. Ja kyllähän se olikin makoisaa. Kummallista, miten samoista ainesosista voi tulla niin erimakuisia lopputuloksia. Jälkimaku suussa kesti kauan, todella harmoninen makujen yhdistelmä. Sinne menen uudestaankin.
Ja cappuccino! Miten olinkaan kaivannut sen makua ja pehmeää maitovaahtoa kahvin päällä. Lyngseidetistä kun ei mistään voi ostaa erikoiskahveja.

Sitten kävimme paikallisessa Tokmannin, VapaaValinnan ja Löytotexin sekoituksessa. Olin huomaavinani, että joulu on lähellä...