lauantai 26. marraskuuta 2011

Ruokakulttuuria

Tällä viikolla pääkeskustelunaihe töissä on ollut suomalaisen ja norjalaisen ruokakulttuurin eroavaisuudet. Neljän kuukauden kokemuksen perusteella en löydä kovinkaan paljon yhtäläisyyksiä.
Keskiviikkona oli ruuaksi lihakeittoa ja lättyjä. Aloin asukkaille tarjoilla lihakeittoa ja kummeksuin, kun työkaverille tuli kova hätä lättyjen kanssa: kovalla kiireellä laittoi lättyjen päälle sokeria, kieputti ne rullalle ja laittoi kahtia. Lopulta, kaiken kummastelun ja epäuskon jälkeen, kävi ilmi, että kummatkin olivat pääruokaa! Siispä, samalla kertaa elikäs yhtä aikaa, syödään lihasoppaa sekä sokeroitua lättyä. Paitsi että kuulemma olisi parempaa, mikäli lättyihin laittaisi myös mustikkahilloa. Tietenkin halusin maistaa, mutta meinasi olla mahdoton tehtävä: en pelännyt uutta makuyhdistelmää, mutta oli jotenkin "vaikeaa" syödä vanhan tottumuksen mukaisesti pää- ja jälkiruoka yhtä aikaa. Eihän se pahaa ollut, jossei niin kovin hyvääkään. Erityisen hyvää on kuulemma syödä hernekeittoa sekä lättyä yhtä aikaa. Jotkut syövät (jälkiruoka)lätyt alkuruuaksi ja keiton pääruuaksi.

Olenkohan jo kertonut täkäläisistä pikkupullista? Ne halkaistaan, levitetään voita, viipale juustoa ja mandariini-/viinirypälesiivu päälle. Uskomattoman hyvää se oli, vaikka ei mitään herkkua. Kummastelivat, kun söin pullan kokonaisena.

Joku ilta ajattelin tarjota asukkaille iltakahvin kanssa korppuja. Sain jälleen kerran osakseni kummastelevia katseita, kun aloin syöttää asukasta. Kastoin korpun kahviin ja asukas imi korpusta kahvin ja haukkasi pehmenneen osan suuhunsa. Tietenkin.
Työkaverit sanoivat etteivät ole moista koskaan nähneet. Korppuhan kuuluu (?) syödä piimän kanssa. Jaaha. Ohjeiden mukaisesti murustelin korpun lasin pohjalle, kaadoin päälle piimää (kulturmælk), sekoitin ja söin. Jälleen uusi makuelämys, voisin syödä uudestaankin, mutta ei himo iskenyt.

Olen kertonut poikieni päivittäisen ruokarytmin: aamiainen, lämmin lounas koulussa, välipala, päivällinen ja iltapala.
Kommentit: "Miten lounas lämmitetään koulussa? Onko siellä paljon mikroaaltouuneja?", "Ai, puuroa aamiaiseksi?", "Paljonko kouluruoka maksaa?", "Miten opettajilla on aikaa valmistaa koululaisille ruokaa?", "Miten vanhemmat ehtii laittaa noin monta ruokaa päivässä?", jne.
Kouluruokailu on siis lähes mahdoton ymmärtää. Vaatii pitkän selityksen, miten koululla on oma keittio, jossa oma henkilökunta joka valmistaa ruuan, ja että lounas maksetaan verorahoista.
Täällä siis syödään vain yksi lämmin ateria (middag, oli kello mitä tahansa) päivässä. Muuten syödään leipää. Middag voi olla myöskin pannaria...

Työmaallani on joka viikko Fredagskaffe eli perjantaikahvi työyhteisön kesken. Koska tänä viikonloppuna on ensimmäinen adventti, vein kollegani avustuksella joulutorttuja sekä Marlin glögiä. Olin kuullut norjalaisten vieroksuvan joulutorttuja, mutta kyllä eilen teki kauppansa joka muru. Ja onhan joulutorttu tosi hyvää.

Iloista Ensimmäistä Adventtia sekä Joulun Odotusta, missä sitten tätä luetkin :-)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti